Työryhmä Villeissä on osaajia monilta eri taiteen ja kulttuurin aloilta. Yhteinen työskentely Moninaisuuden tanssien parissa inspiroi Tuija Tervaskantoa kirjoittamaan oheisen runon. Runon löydät Esteetön ry:n somesta toisen työryhmämme jäsenen, ilmaisun monipuolisen taitajan Paula Laurin lausumana.

Vielä ei tullut lumi.
Yöpakkasen kiteytynyt kosteus
Killuu vesikristalleina
Iltapäivän valossa.
Kuin suurennuslasit,
tekevät näkyväksi kaiken sen,
mitä ei kohta ole
– vähään aikaan.

Konttaan,
Haluan tuntea maan.
Imen itseeni kaiken vihreyden,
– viimeiset hetket
Ennen luonnon siirtymistä lepoon.
Talven tulon aistii jo.

Karhunsammaleen varret heiluvat syystuulessa.
Tanssit selvästi menossa.
Sisäinen lapseni
Hypähtelee ilosta.
Tunne,
kuin liitäisin
pehmeällä sametilla.
Sanatonta yhteyttä
Ympärillä olevaan.

Kylmä kosteus unohtuu liikkeen temmatessa mukaansa.
Nautin.
Tiedän.
Tanssi ei lopu koskaan.

Karhunsammalten tanssi

Runo ja kuva: Tuija Tervaskanto